Verkkokauppa

Internet tuli Suomeen vuonna 1988, mutta ei silloin ollut vielä merkittävä kaupallinen väline. Merkittävä virstanpylväs suomalaisessa verkkokaupassa oli Keskon päätös syksyllä 2000 tuoda B2B-kaupan tarjonta Internetiin. Kun Kesko vuonna 2002 julkaisi tiedon, että verkkokaupan osuus Keskon liikevaihdosta oli jo lähes viisi prosenttia, alkoivat muutkin yritykset pohtia sitä että Internetissä on todellinen liiketoiminta mahdollista.

Suhtautuminen verkkokauppaan

Itella tutki kuluttajien suhtautumista verkkokauppaan tammi - helmikuussa 2008. Tutkimukseen vastasi yli 14 000 Internetin käyttäjää, joista 90 prosentilla oli jo kokemusta ostamisesta Internetin kautta. Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voisi vetää johtopäätöksen, että ostajia kiinnostavat verkossa samat asiat ja samat tuotteet kuin muutenkin. Internet ei ole oma eristetty maailmansa, jossa olisi aivan toisenlaiset luonnonlait kuin fyysisessä maailmassa. Samat ihmiset etsivät samoja tuotteita ja tekevät päätöksensä samanlaisin kriteerein. Tutkimuksessa tärkeimmiksi verkkokaupan suosioon ja kaupantekoon vaikuttaviksi seikoiksi nostettiin ostoksilla käymisen helppous (56 %), ostettavan tuotteen edullisuus (19 %) ja joustavuus (18 %). Edullisuudella tarkoitettiin nimenomaan hinta-laatu-suhdetta. Arvokkaampiakin tuotteita halutaan ostaa netistä, jos hinta on niin sanotusti kohdallaan. Kuluttajat eivät halua maksaa tuotteesta netissä enempää kuin kaupassakaan, vaikka kokevat ostosten tekemisen helppouden olevan verkko-ostamisen valtti.

Verkkokaupan markkinat

Internet-kuluttajakaupan arvo Suomessa oli vuonna 2007 noin 3,85 miljardia euroa, ja sen välillisten vaikutusten on arvioitu nousevan jopa yli 16 miljardiin euroon. Yritysten välillä sähköistä kauppaa jo harjoitettu jo vuosikymmenien ajan, ja sen volyymi on Suomessa noin 50 miljardin euron luokkaa. (ECF)

Suomi jälkijunassa verkkokaupassa

Teleyhtiö Elisa tutki viime vuonna yritysasiakkaittensa verkkoliiketoimintaa, ja hämmästyi. Suomalaisyritykset ovat liiketoiminnassaan verkossa vain hieman edellä entisiä itäblokin maita Liettuaa, Sloveniaa ja Puolaa. Vain 14 prosenttia suomalaisyrittäjistä tarjoaa palveluitaan tai tuotteitaan verkossa. Verkkoon suhtaudutaan ikään kuin "leikkiliiketoimintana" ja verkossa asioiviin asiakkaisiin "leikkiasiakkaina." Onko yrityksillä tosiaan varaa toimia näin? Huonosti toteutettu verkkopalvelu voi olla yritykselle ja sen maineelle jopa vahingollista. "Lähes jokainen yrittäjä tänä päivänä käyttää Internetiä, mutta meitä yllätti että näin harva on vienyt sinne omaa liiketoimintaansa," totesi Elisan yritysasiakkaista vastaava johtaja Harri Kivimäki IT-viikon haastattelussa. Suomi on 14 prosentillaan suurin piirtein samalla tasolla Viron kanssa. Sielläkin yrittäjien into on kasvanut niin, että se menee Suomen ohi milloin tahansa.

Verkkokauppa outo asia?

Tutkimuksessa yrittäjistä 58 prosenttia perusteli verkkoliiketoiminnan lykkäämistä sillä, etteivät he luota verkkokaupassa maksamiseen. Kuitenkin samat ihmiset melko varmasti hoitavat omat pankkiasiansa netin kautta, ihmetteli Kivimäki. Hieman yli puolet kertoi tutkimuksessa, ettei heillä ole aikaa verkkokaupan tai edes kotisivujen ylläpitämiseen. 37 prosenttia kertoi, että työntekijöillä ei löydy alan osaamista, eivätkä he tunne ketään palveluntarjoajaa, jolle asian voisi antaa hoidettavaksi.

Lue artikkeleita

• Kävijäseuranta
• Verkkokauppa
• Kun kävijälaskuri ei riitä, kävijäseuranta auttaa
• Hakukoneoptimointi parantaa sivuston näkyvyyttä
• Bisnes nousuun hallitusti
• Menetätkö rahaa?
• Kokonaisvaltainen ratkaisu: verkkosivu tuottamaan
• Sinulla on myymälä, mutta myytkö siellä?
• "Kerro ongelmasi meille, rakastamme ongelmien ratkaisemista."